Kävin kerran Oodissa

Helsingin keskustakirjastosta Oodista on kohistu mediassa tämän kuun aikana runsaasti. Erityisesti rakennus itsessään on saanut osakseen paljon huomiota. Sitä on kuvailtu kauniiksi, jopa lumoavaksi rakennelmaksi, joka tulisi toimimaan turistien vetonaulana tulevien vuosien aikana. Mutta millainen Oodi on kirjastona? Kirjastostahan vain yksi kerros on pyhitetty itse kirjoille. Riittääkö se? Oma kysymykseni häiritsi minua, joten pitihän siellä Oodissa sitten piipahtaa hieman hyllyjä pällistelemässä.😃

Ensi vaikutelmaltaan Oodi muistuttaa enemmän taidetaloa kuin kirjastoa. Avara ja tyhjä aula näyttää komealta, mutta myös hyvin epäkirjastomaiselta. Olen kai niin tottunut näkemään heti kirjaston ovensuussa kirjoja, että Oodin aula tuntui kummalliselta. Kävin  ensimmäisen kerroksen läpi nopeasti, sillä katseltavaa ei juuri ollut. Toista kerrosta en päässyt syynäämään laisinkaan, sillä se oli suljettu uudelleen joidenkin korjaustöiden takia. Kolmas kerros puolestaan oli auki ja täydessä toiminnassa. Valkoiset (ja matalat) kirjahyllyt pistivät hieman silmään, mutta muuten Oodin kirjakerros tuntui aika kotoisalta. Hyllyjen väleissä mahtui hyvin kiertelemään ja tila vaikutti yllättävän hiljaiselta. Kirjojen järjestysperiaatteista en päässyt jyvälle lyhyen vierailuni aikana, mutta yleiskatsaus vaikutti lupaavalta. Hyllymetrejä oli ainakin runsaasti. Jos asuisin vielä pääkaupunkiseudulla, tulisi Oodissa varmaan vierailtua useastikin. 

Onko se Oodi sitten kaiken hehkutuksen arvoinen. Sanoisin, että on ja ei ole. Kirjaston titteliä kantavaksi rakennukseksi Oodi on erikoinen ja tutustumisen arvoinen. Mitä arkkitehtuuriin ja sisäsomisteisiin puolestaan tulee, eivät ne aiheuttaneet (ainakaan minussa) minkäänlaisia "wow"-huutoja. Hieno rakennus juu, mutta siinä se. Makunsa tosin kullakin.😊 Aika näyttää, miten hyvin Oodi tulee täyttämään tehtävänsä keskustakirjastona. Jään mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta sosiaalisen median kautta.