Kirjameren alla

Etsin tuossa taannoin tietoa japanilaisista kauhuromaaneista, sillä Koji Suzukin " Spiral " kaiveli edelleen mieltäni ja kaipailin elämääni jotain vastaavanlaista lukuelämystä. Ryu Murakamin nimi nousi esiin useammilla kauhugenreen liittyvillä listoilla, joten päätin tarttua yhteen hänen tunnetuimmista teoksistaan: "In the Miso Soup:iin". Kyseinen romaani ei kyllä luokitu kauhukirjaksi, mutta sen verran omituinen lukuelämys se oli, etten voi juuri valittaa. Perustiedot: Kirjan alkuperäinen nimi: In za Misosūpu Ilmestymisvuosi: 1997 Sivumäärä: 181 Genre: jännäri Liikalihava amerikkalainen turisti nimeltä Frank palkkaa japanilaiseen seksiturismiin erikoistuneen Kenjin esittelemään hänelle Tokion yöelämää. Kolmepäiväisen turistirysäyksen tulisi sisältää seksuaalisia ärsykkeitä laidasta laitaan ja palkkiona olisi oiva tukku kahisevaa käteistä. Kenji tuntuu olevan tyytyväinen turistin kanssa solmimaansa sopimukseen, kunnes hän alkaa kiinnittää hieman enemmän hu...

Maestran intohimon punertavat kannet suorastaan sykkivät nopeatempoista elämää, mutta ihan näin villiä lukuelämystä en kuitenkaan odottanut. Onnistuin kirjan lainaushetkellä sivuuttamaan täysin kannessa komeilevan sanan "trilleri", joten romaanin kylmäverinen puoli tuli minulle täydellisenä yllätyksenä. En kyllä valita, sillä tämä yksityiskohta teki opuksesta paljon moniulotteisemman. Perustiedot: Kirjan alkuperäinen nimi: - Ilmestymisvuosi: 2016 Sivumäärä: 379 Genre: jännäri Taidealalla työskentelevä kiltti Judith elää kahdenlaista elämää: aamusella niin tunnollinen nainen muuntuu yön pimeinä tunteina kiihkeäksi maksulliseksi seuralaiseksi, joka ei kumppanistaan juuri nirsoile. Töiden välillä vuorottelu sujuu hyvin, kunnes Judith joutuu päivätyössään osalliseksi taidehuijaukseen, jonka paljastumisen estämiseksi hänelle järjestetään potkut työpaikaltaan. Koska pelkkänä maksullisena naisena toimiminen ei juuri elätä, katkeroitunut Judith lyöttäytyy yhteen rikkaan asi...

En ole täysin varma siitä mitä mieltä olin tästä kirjasta. Härski huumori naurattaa minua toisinaan, mutta tämä teos ei jostain syystä naurattanut kertaakaan. Enemmänkin se tuntui jollakin tavalla surulliselta? Mistä tämä johtuu? Olenko tälle kirjalle kenties liian vanha? Miten se on mahdollista, kun kirjan kirjoittaja on minua vanhempi? Onko tämä nyt sitä kauheasti kohuttua pikkuvanhuutta? Ai kamala, itsekriisi iski. Perustiedot: Kirjan alkuperäinen nimi: - Ilmestymisvuosi: 2016 Sivumäärä: 205 Genre: huumori Mielikuvituspoikaystävä keskittyy seuraamaan naispuolisen minäkertojan rakkauselämää ja toisinaan sen puutetta. Minäkertojan nainen seilaa suhteesta toiseen etsiessään unelmiensa prinssiä, mutta löytyykö sitä? Aidon rakkauden etsinnän lomassa opitaan muun muassa ihastuksen stalkkaamisen salat, pienen ja ison munan erot sekä se, miten tärkeää on oppia kuuntelemaan omaa vaginaansa. Tuomio : Ronskia kielenkäyttöä tästä romaanista ei puutu: karvaisia yksityiskohtia vilisee...

Tämän romaanin myötä ymmärsin miten suuri vaikutus tekstin kirjasimella on lukuelämykseen. Pieni fontti minimaalisella rivivälillä aiheuttaa mukavasti päänsärkyä. Noh, opinpahan taas syynäämään valitsemani romaanit astetta tarkemmin. Perustiedot: Kirjan alkuperäinen nimi: - Ilmestymisvuosi: 2001 Sivumäärä: 325 Genre: jännäri Poliisi saa Maxin rysän päältä kiinni: hänet löydetään samasta autosta naisen ruumiin kanssa, joka on vielä aavistuksen verran lämmin. Max myöntää avuliaasti poliisille murhanneensa naisen, mutta vetoaa samantien mielenterveyteensä: hän kärsii omien sanojensa mukaan monipersoonahäiriöstä; DID:istä. Vankilassa Maxin mielen salaisuuksia pääsee tutkimaan nuori kaunis psykiatri Irene Cogan. Pian psykiatri huomaa Maxin kärsivän paljon monimutkaisemmasta monipersoonahäiriöstä kuin kukaan osasi aluksi epäilläkään. Tämä lisää Irenen mielenkiintoa Maxia kohtaan ja heidän välinsä lämpenevät hälyttävästi. Irene ei kuitenkaan osaa aavistaa, millaiseen vaaraan hän on ...